24 sep. 2017

Mutterin ensimmäinen valmennus


Tällä viikolla pääsimme Mutterin kanssa ensimmäistä kertaa valmentajani rääkkiin! Mutterilla on vielä kunnonkohotus ja lihasten kasvatus kesken, mutta valmentajani on sen verran hyvä lukemaan hevosta että uskoin kyllä Mutterin jaksavan. Hyvähän se vain on saada apua myös tähän alkuvaiheeseen!

Onkin valmentajani ansiota, että päädyin Mutterin kanssa yhteen! Hän itse asiassa vinkkasi mulle Mutterista ensimmäisen kerran jo keväällä, mutta nyt mun ollessa puoliksi hevoseton sain Mutterin omistajan yhteystiedot ja tässä sitä ollaan, olen kohta ratsastanut Mutterilla kuukauden ja se on vakuuttanut mut ihan täysin erinomaisuudestaan! Valmentajani on sisäänratsastanut Mutterin ja sen kyllä huomaa - en ole elämässäni ratsastanut yhtä hyvin ratsastetulla ja yritteliäällä hevosella.

Oon muuten miettinyt näitä valmennusvideoita ja kieltä. Ymmärrättekö/haluatteko kuunnella valmentajan alkuperäisiä ruotsinkielisiä ohjeita? Kaipaatteko tekstityksiä tai suomenkielistä selostusta päälle?

Mitä valmennuksesta jäi sitten mieleen?

Mutterin täytyy liikkua aktiivisesti takaosalla eikä se saa jäädä matalaksi/löysäksi edestä! Tämä on vielä aika vaikeaa Mutterin huonon kunnon takia... Mutta mieluummin ratsastaa sitä lyhyissä pätkissä tehokkaasti, ryhdikkäänä heti aluksi ja lyhyt ratsastus.

Päästän helposti oman istuntani liian löysäksi/rennoksi ja täytyy muistaa pitää keskivartalo tiukkana myös siirtymisissä missä tekisi mieli keinua mukana vähän liikaa. Mun täytyy pysyä tiukkana ja suorana, mutta samalla mukautua liikkeeseen. Kevennyksessä pitää keventää ylöspäin ja varoa etten vahingossa purista sisäreisillä.

Kulmat tulee ratsastaa läpi askel askeleelta, ei kiirehtien. Näin Mutteri ehtii kulman läpi tasapainossa eikä vain "kaadu" kulmaan. Ennen kulmaa hidastus, asetus, ulko-ohja tukee ja sisäpohje pyöristää.


Olemme nyt molemmat Mutterin kanssa vähän puolikuntoisia. Multa ei näköjään tää flunssa parane koskaan ja siitä toiveikkaana peruin kaikki viikonlopun aktiviteetit, piilouduin viltin alle inkivääriteetä juoden ja parasta toivoen. Kolmas viikko kipeänä, ensi viikolla en oikeasti enää jaksa tätä vaan aion palata takaisin normaaliin elämään. Täytyy tehdä tallireissut vähän kevennetysti ja välttää rankkaa treeniä, mutta ei tätä kotona surkuttelua enää kukaan jaksa. :D Mutteri sitten taas, no, sillä on satulaongelmia. Tuo satula on istunut sille ihan ok:sti, mutta nyt kun se on alkanut liikkumaan enemmän ja kehittämään lihaksia niin satula ei enää ole hyvä. Ensi viikolla mennään rungottoman kanssa tai ilman satulaa, ja toivottavasti sovittajan avulla löytyy asap hyvä satula! :)

22 sep. 2017

Tee asioita joista tulet onnelliseksi


Olen ollut todella stressaantunut viimeisimmät viikot. Töissä on ihan sairaasti tekemistä ja vuorokaudesta tuntuvat loppuvan tunnit kesken. Minä joka "en koskaan ole kipeä" onnistuin saamaan jostain todella ärhäkän viruksen ja olin/olen ollut kipeä jo kohta kolme viikkoa. Tein sen virheen, että kävin ratsastamassa heti kun olo oli vähän parempi ja ärhäkkä yskähän siitä seurasi... Tämän viikon olen ollut melkein terve, mutta pieni kurkkukipu ja satunnainen yskä vaivaavat edelleen. Saikkua en ole ehtinyt pitämään vaan olen painanut töitä kotoa käsin. Onneksi siihen on mahdollisuus, mutta välillä olisi kyllä kiva olla ihan "tavallisessa" työssä ja pystyä jäämään saikulle hyvällä omallatunnolla. :D

Työstressin keskellä on ihana kun on muutamakin eri paikka minne paeta pään tuntuessa liian täydeltä. Ihanat liikutushevoset pitävät hyvin huolta henkisestä palautumisesta ja kiireisen työpäivän jälkeen ei ole parempaa rentoutumistapaa kuin lähteä tallille. Hyvä esimerkki oli nyt keskiviikkona kun oikeasti tunsin olevani henkisesti aivan puhki poikki töiden jälkeen. Olin yrittänyt korjata yhtä ohjelmisto-ongelmaa lähes kolmen tunnin ajan samalla kun kahden projektin deadline lähestyi. Kotiin päästyäni en jaksanut edes selittää miksi olen kärttyinen, mainitsin vain sanan "työ" ja lähdin tallille. Meillä oli Mutterin kanssa ensimmäinen valmennus, todella antoisa ja rankka - aivan täydellinen pään nollaus ja illalla olin aivan kuin eri ihminen!


Hevoset ovat aina olleet mulle pelastus. Lapsuudesta asti, teinivuosien läpi ja nuoren aikuisen kriisien keskellä. Niinä hetkinä, kun mieli on ollut aivan musta, on se saanut levätä ratsastuksen ajan. Kuulen usein ihmettelyä (kuten varmasti lähes kaikki muut hevosihmiset :D) miten jaksan käydä tallilla niin usein, eikö se vie ihan hirveästi aikaa? No todellakin, mutta mitä muutakaan sitä tekisi? Mitä lapsettomat ja harrastuksettomat ihmiset ylipäätään tekevät töiden jälkeen? Niinä arki-iltoina kun en ole sopinut tallireissua on fiilis ihan tyhjä ja tyyliin makaan sohvalla katsoen Netflixiä. Kuntosalilla käyn mieluiten keskellä työpäivää lounasaikaan, eikä siellä iltaisinkaan kulu aikaa kuin enimmillään puolitoista tuntia.

Tunnen olevani todella onnekas saatuani mahdollisuuden ratsastaa niin monella ihanalla hevosella. Tällaisesta tilanteesta olisin osannut vain haaveilla vaikka 10 vuotta sitten. Kaikki neljä hevosta joita ratsastan tällä hetkellä ovat aivan ihania yksilöitä, kunnon persoonia, ja jokaisella on omat ketkunsa, luonteensa ja tyylinsä. Maaike on ollut näistä mukana pisimpään, jo 2½ vuoden ajan!

Tiedostan hyvin ettei tämä elämäntilanne tule jatkumaan ikuisesti ja sen takia yritän tällä hetkellä ottaa vapaudesta kaiken irti. Jos/kun toivottavasti joskus tulevaisuudessa saamme lapsia tulee elämän tärkeysjärjestys tietysti menemään uusiksi. Ratsastuksesta en kuitenkaan tule koskaan luopumaan, mutta silloin en enää voi kadota koko päiväksi tallille sanoen tulevani kotiin 2-8 tunnin päästä... ;)

17 sep. 2017

Heppatyttö ratsastaa säässä kuin säässä


Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder!

Täällä päin erittäin useasti kuultu sananparsi. Onko suomeksi vastaavaa? Pukeutuminen sään mukaan ei ihan istu tähän nyt... "Ei ole huonoa säätä, on vain huonot vaatteet"? Mulla on siinä tapauksessa ne huonot vaatteet. Aina kylmä, liian kuuma tai kastuu. Tähän aikaan vuodesta on mun mielestä hirveän vaikea pukeutua oikein. Viimeisimmän kuukauden olen uinut hiessä lähes jokaisella ratsastuskerralla kun vaatetta on päällä ihan liikaa. Palelen tallille lähtiessä ja sinne saapuessa, mutta tulee kuuma ensimmäisen ravikierroksen jälkeen. Koita siinä sitten vähentää vaatetusta kun topissa on liian kylmä mutta pitkähihaisessa liian kuuma.

Perjantaina ratsastaessani Maaikella päälle sattui oikein kunnon Aku Ankka-pilvi. Sää oli ollut koko päivän oikein miellyttävä ja poutainen, ja siltä näytti vielä selkään noustessani. Tämä oli ensimmäinen ratsastukseni flunssan jälkeen joten olin ajatellut ottavani melko rauhassa - ensin maastossa lyhyt lenkki ja sitten kentälle ratsastamaan askellajit läpi. Pouta riitti puoleen väliin maastoa ja sitten alkoi tihuttamaan. Päästyämme kentälle taivas aukesi, ja siinä ratsastin iloisesti kaatosateessa kunnes tunsin olevani litimärkä alushousujani myöten. Muutama minuutti ennen luovuttamista totesin miehelleni, että mistä lyödään vetoa sateen loppuvan heti kun pääsemme takaisin talliin.

Arvaatteko miten kävi? xD











Ehkä vartin verran jaksoin tsempata sateessa. Tähän väliin pieni kunnianosoitus maailman parhaalle miehelle joka jaksoi seistä kamera kaulassa sateenvarjon alla koko tuon ajan, olet ihana! <3 Maaikelle myös kunnianosoitus, se oli tosi hieno omista mokailuistani ja kovasta sateesta huolimatta. Vähän sen ilmeestä huomaa muutamassa kuvassa ettei nyt ihan ole lempitouhua tämä sateessa huhkiminen. Omista ilmeistäni se paistaa kyllä jo kilometrin päähän :D. Ihan en ollut (ole) vielä täysin kunnossa ja ei tuo yskä ainakaan sateen ansiosta parantunut hehe. Ohjien pituus oli näköjään mystinen asia, ja esteratsastajan könötyskin tarttui näköjään mukaan estesatulasta... No, ensi kerralla sitten paremmin.

Ja juu, arvasitte oikein. Sade loppui sillä sekunnilla kun pääsimme takaisin tallin pihaan. 



Pitkästä aikaa päivän asua kehiin:
Kypärä - Back on Track
Liivi - HV Polo
Paita - Equestrian Stockholm
Hanskat - Roeckl
Housut - Animo
Saappaat - Mountain Horse