Berlin

Förra helgen var jag i Berlin! Delvis lite jobb, delvis lite fritid. Det var en trevlig resa, dock tror jag inte att jag åker tillbaka dit. Kort sagt så tyckte jag att staden var väldigt ful och tråkig och den maten jag upplevde var absolut ingen höjdare. Jag tyckte det var svårt att hitta en charm som finns i andra städer jag gillar. Om jag ska nämna något positivt så fanns det väldigt bra shoppingmöjligheter och  intressanta kulturella samt historiska sevärdheter. 

Olin viime viikonloppuna Berliinissä! Osittain kyseessä oli työmatka. Oli kiva olla reissussa, tosin en kyllä toiste lähde Berliiniin. Lyhyesti sanottuna kaupunki oli mielestänii todella ruma ja tylsä eikä syömäni ruokakaan ollut mitään superhyvää. Mielestäni oli vaikea löytää sellaista charmia jota olen kokenut monessa muussa kaupungissa. Jos jotain positiivista voin sanoa, niin shoppailumahdollisuudet ovat rajattomat! Ja tietysti historialliset ja kulttuuriset nähtävyydet ovat hyvät.

Det var väldigt mycket dimma här förra veckan så vi var lite rädda att flyget skulle vara försenat.

Täällä oli viime viikolla todella sumuista, joten saimme vähän jännittää lähteekö lento ajoissa.

Studiebesök på en oöppnad flygplats. Inte varje dag man får stå på en runway! Visste ni att betongen på den här runwayn är 1,3 m tjock?

Opintovierailu avaamattomalle lentokentälle. Joka päivä ei tule tilaisuutta seisoa kiitoradalla! Tiesittekö, että kiitoradan betoni on 1,3 m paksu?

Fatta att man kan ha så olika utsikter från samma hotell? Den övre bilden är tagen några hundra meter från vår hotell, den nedre utsikten är från bakdelen av hotellet. Östra möter det västra...

Uskomatonta miten erilainen maisema voi olla saman hotellin eri puolilla. Ylempi kuva on otettu muutama sata metri hotellista ja alempi maisema on hotellin takapuolelta. Itä kohtaa lännen...

På lördag äventyrade jag runt staden och försökte hitta en ridsportbutik jag sökte upp på nätet. Det var jätte lätt att ta sig dit! Tog tunnelbanan U1 från Wittenbergplatz till Fehrbelliner platz och därifrån var det 5 min att gå till butiken. Bara man går åt rätt håll och inte gör som jag (utan att kolla på kartan börja gå åt fel håll...).

Lauantaina seikkailin kaupungilla ja yritin löytää yhden hevostarvikeliikkeen jonka olin googlannut. Sinne oli super helppo löytää! Metro U1 Wittenbergplatz -> Fehrbelliner platz ja sieltä n. 5 min kävely, kunhan vain menee oikeaan suuntaan eikä kävele väärään suuntaan niin kuin minä tein kun en jaksanut katsoa karttaa. 

Jag hade som mål att hitta nya snygga ridbyxor. Jag ville ha gråa/svarta/royalblåa, oskodda och med fina detaljer. Men det visade sig omöjligt att hitta oskodda i den affären och jag fick höra att det är tydligen väldigt ovanligt att ha oskodda i Tyskland, i alla fall i Berlin. Det var skit tråkigt, men vad kan man göra! Jag fick väldigt bra service och kvinnan som jobbade i butiken kom med massor av olika byxor jag fick prova. Visar senare vilka jag valde. ;)

Tavoitteenani oli löytää uudet ratsastushousut. Kriteereinä oli väri (harmaa, musta, royal sininen), kangaspaikoilla ja hienoilla yksityiskohdilla. Kauhukseni oli kuitenkin mahdotonta löytää housuja ilman kokopaikkoja ja sain kuulla, että paikattomat housut ovat Saksassa (ainakin Berliinissä) erittäin epätavallisia ja kaikki haluavat kokopaikkaiset housut. Super tylsää, mutta minkäs mahtaa. Sain kuitenkin todella hyvää palvelua ja myyjä toi minulle vaikka minkälaisia housuja kokeiluun. Näytän myöhemmin mitkä valitsin! ;)

Pricerna var billigare än här (dock så vet jag bättre om Finlands priser, så jag jämför med dom nu). Ridbyxorna och överdelarna var kanske lite lika, men jag förstår ändå inte varför Kingsland-byxor kostar 10 € mindre i övriga Europa än i Finland? :D Jag kollade runt ganska fort, det jag hittade mest prisskillnad i var t. ex CO Wellington-hjälm var mycket billigare (180 €, i Finland 250-300 €) och också Roeckl light grip-handskar (27 €, i Finland ca 40-50 €). Helt galet!

Hinnat olivat Suomea edullisemmat. Ratsastushousuissa ja yläosissa oli pienempi ero, tosin en silti ymmärrä miksi Kingsland-housuissa on eri hinta muulle Euroopalle kuin Suomelle (10 € kalliimpi Suomessa). Silmäilin liikkeen ympäri aika pikaisesti, ne mistä löysin suurimman hintaeron olivat esim. CO Wellington kypärä (180 €, Suomessa 250-300 €) ja Roeckl light grip-hanskat (27 €, Suomessa 40-50 €). Hullua!

Himlen!
Taivas!

På söndag lekte vi lite turister.
Sunnuntaina leikittiin turisteja.

Vi var uppe ganska sent och gick 30-40 km på två dagar, så på söndag var jag helt slut och låg hela kvällen i hotellrummet och såg på Netflix... På måndag morgon besökte vi Neues-museum. Rekommenderar starkt om man är intresserad av forntida egypten!

Illat venyivät pitkiksi ja kahden päivän aikana tuli käveltyä 30-40 km, joten sunnuntai-iltana olin ihan väsynyt ja vain lepäsin hotellihuoneessa Netflix seuranani. Maanantaiaamuna vierailimme Neues-muesossa. Suosittelen lämpimästi mikäli Egyptin historia kiinnostaa!

Vakten smälter ganska bra in. xD
Vahti sulautuu aika hyvin joukkoon. xD

UFO!

Tjejer, stressa inte över fitness-hypen! Inte ens farao var i form.
Tytöt, älkää stressatko vallitsevasta fitnessbuumista! Edes faarao ei ollut kuosissa.

Vad skönt det var att komma hem!
Oli ihana tulla kotiin!


Veckan har varit väldigt stressig alltså! Förra gången red jag Viking förra veckan, var det tisdag eller onsdag har jag redan glömt bort... Och typiskt han jag inte skriva om det. Men det var bara en lugn trevlig uteritt. Jag mätte förresten hur lång Båtis är och den är 500 m! På söndag ska jag rida nästa gång, håller tummarna att V är ridbar. Hon hade något smått krångel med sina ben i början av veckan men det var inget allvarligt så det borde gå snabbt över.

Viikko on kyllä ollut melkoisen stressaava! Ratsastin viimeksi Vikingillä viime viikolla, en edes muista oliko se tiistai vai keskiviikko... Enkä tietenkään ehtinyt kirjoittamaan siitä. Tosin tehtiin vain rauhallinen maastoreissu. Mittasin muuten kuinka pitkä Båtis on ja sain tulokseksi 500 m! Ratsastan seuraavan kerran sunnuntaina, peukut pystyssä että V on ratsastuskuntoinen. Sillä oli alkuviikosta jotain pientä vaivaa jaloissa mutta ei mitään vakavaa joten sen pitäisi olla jo pikapuoliin kunnossa.

Allsvenskan

I helgen var det ridtävlingar på vårt stall. På lördag var det regional DM och på söndag lokal Allsvenskan div 3. Jag var med på söndag och hejade och fotade lite. Viking tävlade i två klasser och det gick väldigt bra! I första klassen kom dom tvåa, förlorade bara med en tråkig halv sekund. I andra klassen blev det ett onödigt nedslag i grundomgången men annars gjorde dom en väldigt fin runda.

Viikonloppuna tallillamme järjestettiin ratsastuskilpailut. Lauantaina oli regional DM ja sunnuntaina lokal Allsvenskan div 3. En tiedä yhtään miten nää kilpailut täällä suomennetaan kun voisin luokitella aluekisoiksi sekä regionalin että lokalin, mutta regional on kuitenkin lokalia "isommat" kilpailut ja vähän enemmän kansallisten kisojen tasoiset isommilla luokilla. Kuitenkin regionalin jälkeen tulee sitten nationell = kansallinen, joten en nyt osaa sanoa tähän oikein mitään. ANYWAY! Olin sunnuntaina paikalla kannustamassa ja kuvaamassa. Viking osallistui kahteen luokkaan ja meni tosi hyvin! Ensimmäisessä luokassa sijoittuivat toiseksi häviten harmillisesti puolella sekunnilla voittajalle. Toisessa luokassa yksi puomi putosi perusradalla mutta muuten rata oli todella hyvä.

Fortfarande drömmer jag om en ny kamera. Maybe some day. ;) Idag bär det åt till stallet igen, ska rida ute med Viking. Det blir kul. <3

Special: Ridskola

Jag gick igenom arkivet för min gamla blogg och hittade det här trevliga inlägget som faktiskt är över två år gammalt! :) Hjälp vad tiden går. Jag redigerade texten lite, hoppas ni gillar den!

Selasin vähän vanhan blogini arkistoa ja löysin tämän mukavan postauksen joka on itse asiassa yli kaksi vuotta vanha! :) Apua miten nopeasti aika kuluu. Muokkasin vähän tekstiä, toivottavasti pidätte!

1992

Jag har inte så många bra bilder från mina första ridskoleår. Det är ju ganska logiskt med tanke på att jag började rida 1996. Visst hade man kameror då, men alla minns säkert att man tog några väl planerade bilder och sen skickade man in filmrullen och fick sina 24, 32 eller 36 bilder... :) Men här är några bilder från när jag "red" före jag började i ridskolan. Jag gillade hästar redan när jag var väldigt liten. Ett av mina första ord var "hauvia" som faktiskt betydde häst. :D Sen ville jag så klart rida på varje häst jag såg och mina föräldrar fick åka runt på olika "prova på"-händelser i stan eller annars klappa hästar.

Multa ei pahemmin löydy kuvia ensimmäisistä ratsastusvuosistani mikä onkin ihan loogista kun ajatellaan, että aloitin ratsastamisen vuonna 1996. Toki silloin oli kameroita mutta kaikki varmasti muistavat miten räpsittiin muutama hyvin suunniteltu valokuva ja sitten filmirulla lähetettiin kehitettäväksi ja jännittävän odotuksen jälkeen posti toi ne 24, 32 tai 36 valokuvaa. Mutta tässä on muutama kuva missä "ratsastan" ennen kuin aloitin ratsastuskoulussa. Olen tykännyt hevosista niinkin pienestä asti kuin silloin kun opin puhumaan. Ensimmäisiä sanojani oli "hauvia, mikä tarkoitti hyvinkin loogisesti hevosta. :D Pienestä asti minun oli pakko päästä jokaiseen mahdolliseen talutusratsastukseen tai muuten vain silittämään hevosia.

 1993

  1993
     

1993

På hösten 1996 fick jag äntligen börja ridlektionerna! Första stallet jag red på var Lerviks Ridcenter i Gävle. Jag minns inte lektionerna så skarpt, men några detaljer kommer jag ihåg. Om jag minns rätt så delade man en ponny med en annan ryttare och båda red en halvtimme. Vi red alltid i ridhuset och sen hade vi teorilektioner i klubbrummet bredvid ridhuset. Vi fyllde i olika pysselhäften och sen lärde vi också att sköta hästarna. Före ridlektionen fick vi hjälp av dom "stora och duktiga" hästskötarna. :) Det fanns boxar bara på privatsidan, alla ridskolehästar och ponnyer stod i spiltor. Min favoritponny hette Kelly. Hon var lite sur ibland men mest snäll. Andra hästar och ponnyer jag kommer ihåg var Brunita, Knutte, Whisky och Lady. Det är lite tråkigt att man minns så lite! Sen igen är det ju 18 år sedan.

Syksyllä 1996 sain vihdoinkin aloittaa ratsastustunnit! Ensimmäinen talli jossa ratsastin oli Ruotsissa, Gävlessä sijaitseva ratsastuskoulu Lerviks Ridcenter. En muista ratsastustunneista muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta paljoakaan. Jos muistan oikein niin ratsastajat jakoivat aina yhden ponin jolla kumpikin ratsasti puoli tuntia. Ratsastimme aina maneesissa ja meillä oli myös teoriatunteja jotka pidettiin kerhohuoneessa maneesin yhteydessä. Täyttelimme erilaisia hevosiin liittyvä tehtävävihkosia ja opettelimme hevosenhoitoa. Ennen ratsastustuntia saimme apua "isoilta ja taitavilta" hevosenhoitajilta. :) Karsinoita oli vain yksityispuolella. Kaikki ratsastuskouluhevoset ja -ponit asuivat pilttuissa. Lempiponini oli nimeltä Kelly. Se oli välillä vähän kärttyinen mutta useimmiten kiltti. Muita hevosia ja poneja jotka muistan nimeltä ovat Brunita, Knutte, Whisky ja Lady. On se harmi miten huono muisti ihmisellä on! Tosin onhan tästä jo 18 vuotta aikaa.

Kelly 2001

Vi flyttade till Finland 1997 och då började jag rida i en ridskola i Lahtis som hette Messilän ratsastuskoulu (Messiläs ridskola). Från åren 1997-2001 minns jag bl.a. dessa hästar/ponnyer: Track, Rantsu, Haps, Lancelot, Isabella, Honey, Willy Boy, Jazz Boy, Imme, Cool Gibson, Nina, Alena, Brenda, Elviira och Rebecca.

Muutimme Suomeen vuonna 1997 jolloin aloitin ratsastamaan Lahdessa Messilän ratsastuskoulussa. Vuosilta 1997-2001 muistan mm. nämä hevoset ja ponit: Track, Rantsu, Haps, Lancelot, Isabella, Honey, Willy Boy, Jazz Boy, Imme, Cool Gibson, Nina, Alena, Brenda, Elviira ja Rebecca.

Track 1997

Rantsu 1998 

Track var den snällaste, lataste och tryggaste nybörjarponnyn, alltså inte alls i min stil. ;) Jag tyckte mer om Rantsu, det vackra, härliga och pigga ponnystot! Haps var också trevlig att rida, kanske lite sur i boxen. Honey var söt men hittade ofta på hyss. En gång smet han ut från boxen och andra gången stack han bara iväg i full galopp till andra ändan av ridhuset, stannade från full fart och jag trillade ner. :D Jazz Boy red jag ganska mycket och klarade Grundmärket. Det finns en väldigt söt  video på det som jag har filmat med mobilen av en gammal VHS-film. Hahaha, vilken liten fjant man har varit. Och se på de vackra ridkläderna och den perfekta ridstilen... ;)

Track oli kiltein, laiskin ja turvallisin aloittelijaponi, ei siis yhtään mun tyylinen. ;) Tykkäsin enemmän Rantsusta, mikä oli kaunis, ihana ja pirteä ponitamma! Haps oli myös mukava ratsastaa, ehkä vähän kiukkuinen karsinassa. Honey oli suloinen poniruuna mutta keksi usein kujeita. Kerran se karkasi minulta karsinasta ja toisen kerran se lähti viemään maneesissa täyttä laukkaa ja pysähtyi toisessa päädyssä minun muksahtaessa tietysti alas selästä. :D Jazz Boylla ratsastin aika paljon ja suoritin Perusmerkin. Siitä on olemassa aika söpö video jonka olen kuvannut vanhalta VHS:ltä kännykälläni. Hahah, miten pieni ja hölmö sitä onkaan ollut. Ja katsokaapa kaunista ratsastumuotia ja -tyyliä. ;)

Jazz Boy 1999

Track 1998 

 Track, på höger sida Honey 1998 

Rantsu 1998 

Nina, som senare blev min favorit 1999

2001 var det dags för min första hopptävling! Det var bara bommar och kavaletter men dom kände som stora hinder då. ;) Jag red Brenda, ett skimmelt halvblodssto. Vi kom på sjätte plats och jag fick min första rosett! Efter det var jag ofta med på små övningstävlingar som vi hade på ridskolan.

Osallistuin ensimmäisiin estekisoihini vuonna 2001! Kyseessä oli puomi- ja kavalettiluokka, mutta "esteet" tuntuivat silloin isoilta. ;) Ratsastin Brendalla, kimolla puoliveritammalla. Sijoituimme kuudennelle sijalle ja sain ensimmäisen rusettini! Sen jälkeen osallistuin usein pieniin harjoituskisoihin joita järjestettiin ratsastuskoululla.

Brenda 2001 

Brenda 2001  

Vanessa 2001 

Någon gång runt 2002 köptes Viola till stallet. Hon blev direkt min favorit! Hon var väldigt vacker och snäll och härlig och rida. Ett gulligt litet fuxfärgat ponnysto. Med henne lärde jag mig att hoppa ordentligt och vi var också med i en maskeradtävling 2003 "Messiläs Polle". Vi visade "regndansen". Andra favoriter dom sista åren i Messilä var bl. a. Fabienne och Rummenigge med vilka jag deltog med i några hopptävlingar.

Joskus vuoden 2002 paikkeilla saapui talliin Viola. Siitä tuli heti lempparini! Viola oli todella kaunis, kiltti ja mukava ratsastaa. Söpö pieni ruunikko ponitamma. Sen kanssa opin hyppäämään kunnolla ja osallistuimme pukuratsastuskilpailuihin "Messilän Polle" vuonna 2003. Esitimme "sadetanssin". Muita lemppareita viimeisimpinä vuosina Messilässä olivat mm. Fabienne ja Rummenigge joilla osallistuin muutamiin estekisoihin.

Min första skötponny var den lilla och stygga ponnyn Hot Shot. Jag minns att jag var så lycklig när jag blev utvald till skötare nr 2! Tyvärr gillade skötaren nr 1 inte alls mig. Jag blev stallmobbad. Dom andra tjejerna pratade skit om mig bakom ryggen, stal mina saker, utfrös mig, skrattade åt mig, hittade på saker och ljög otäcka saker om mig. Jag försökte mitt allt, var en flitig skötare och tog god hand om både ponnyn och dess saker, var glad och artig, hjälpte till på nybörjarlektionerna osv. Men ingenting var tillräckligt för stallens "elit" och så småningom fick jag nog. Jag bytte ridgrupp för att slippa de värsta och slutade som skötare. Vid ett läge blev jag lite modigare och började sköta en annan häst, men allt fortsatte och när vi flyttade från Lahtis var jag så lättad att jag kom därifrån och slapp allt. Av de sju åren jag red där var jag mobbad i tre år.

Ensimmäinen hoitoponini oli söpö ja kuriton poniruuna Hot Shot, "Hodari". Muistan olleeni niin onnellinen kun minut valittiin sen apulaishoitajaksi! Valitettavasti hoitaja nr 1 ei pitänyt minusta ollenkaan. Tallitytöt alkoivat kiusaamaan minua. Selkäni takana puhuttiin paskaa, tavaroitani varasteltiin, minut jätettiin porukan ulkopuolelle, minulle naureskeltiin, tytöt kertoivat minusta valheita. Yritin kaikkeni ollakseni hyvä ja ahkera hoitaja, huolehdin tunnollisesti ponista ja sen tavaroista, olin iloinen ja ahkera, autoin aloittelijoita jne. Mutta mikään ei ollut tarpeeksi tallin "eliitille" ja pian sain tarpeekseni. Vaihdoin ratsastusryhmää välttyäkseni pahimmalta ja lopetin hoitamisen. Yhdessä vaiheessa rohkaistuin ja aloin hoitamaan yhtä toista hevosta mutta kaikki jatkui taas ja jatkui siihen asti, että muutimme pois Lahdesta. Olin niin helpottunut kun pääsin pois kiusaaminen loppui! Niistä seistemästä vuodesta mitä ratsastin Messilässä olin kolme vuotta kiusattu.

 Klein Tabaluga 2004

Scooby Doo 2004

Efter vår flytt började jag leta efter ett nytt stall. Jag blev vän med en tjej i den nya skolan och hon tog med mig till en ridskola (Jokirannan ratsastuskoulu) där hon hade sin häst. Jag fick en trevlig medryttarhäst som jag fick rida och senare började jag gå på ridlektioner där. Mina favoriter var ponnyn Bodvik "Polle" och torihästen Elawa "Ella". Med henne hoppade jag mycket och med Polle var vi med i en dressyrtävling. Och vi var inte ens på sista plats fast alla trodde vi skulle... ;)

Muuttomme jälkeen aloin kuumeisesti etsimään uutta tallia. Ystävystyin uudessa koulussa yhteen tyttöön ja hän esitteli minulle Jokirannan ratsastuskoulun jossa hänellä oli oma hevonen. Sain sieltä mukavan vuokrahevosen ja myöhemmin aloitin siellä ratsastustunnit. Lempparini olivat poniruuna Bodvik "Polle" ja torinhevostamma Elawa "Ella". Ellalla hyppäsin paljon ja Pollella osallistuimme yksiin koulukisoihin joissa ei edes oltu viimeisiä vaikka kaikki olivat niin ennustaneet. ;)

 Honda 2005

Polle 2005 

Ella 2005 

Polle 2005 

Ella 2005

Jag trivdes så bra i Jokiranta! Lektionerna var bra och andan bland stalltjejerna super. På hösten 2005 var jag dock tvungen att sluta med ridlektionerna. Jag beslutade mig för att leta efter en privat sköthäst och jag hade en sån tur när jag i november 2005 hittade Jet! Med honom fick jag uppleva många härliga (och hemska) stunder 2005-2009. Efter det har jag ridit nästan bara privathästar. Någon gång då och då återvänder jag kort tillbaka till ridskolan men jag känner att det är inte längre och har inte varit på länge något för mig.

Viihdyin erinomaisesti Jokirannassa! Opetuksen taso oli loistava ja tallihenki erittäin hyvä. Syksyllä 2005 jouduin kuitenkin lopettamaan ratsastustunnit. Päätin etsiä hoitohevosen yksityistallilta ja mikä tuuri mulla kävikään kun marraskuussa 2005 löysin Jetin! Sen kanssa sain kokea monta ihanaa (ja kauheaa) hetkeä vuosina 2005-2009. Sen jälkeen olen ratsastanut lähinnä yksityishevosia. Joskus silloin tällöin käyn maistelemassa ratsastuskoulujen tarjontaa mutta koen, ettei se enää ole tai ole pitkään aikaan ollut minun juttuni.

Liukkaan Antton 2006

 Jet 2009

Noblesse 2009 

Welsa 2010 

Aspar 2011 

Mel Veraz 2010 

 Hacela 2010 

Master Piece 2012

 Hrabina 2013

Gracia 2012